Viimeiset pari viikkoa on ollut treenin kannalta syksyä hiljaisempaa, kiitos elämän, joka tuppaa tulemaan välillä minun ja harjoittelun väliin. Ja silloin kun olen harjoitellut, olen lähinnä pitänyt hauskaa, ja lisäksi hinkannut perusjuttuja eli overtoneja, skaaloja ja tiettyjä hankalia sormituksia. Mutta eilen sain vihdoin Donna Leen koluttua nuotin kanssa läpi, ensimmäistä kertaa. Noin kymmenesosatempolla alkuperäisestä ja väliin toki mahtui muutama ööö... -tauko, mutta silti. Nuoteista!

Nyt voikin lähteä paukuttelemaan henkseleitä jameihin ;) (not...)