Tällaiset päivät, jolloin harjoitusaikaa ei rajaa kuin oma jaksaminen, ovat luksusta. Voi tehdä muita hommia ensin pois alta, antaa kehon ja mielen virittäytyä soittotaajuuksille pakottamatta. Lämmittelin kuuntelemalla musiikkia, joogaamalla ja valokuvaamalla. Kastelin kukat ja hengailin puutarhassa, kunnes oli aika soittaa.

Aloitin kuuntelemalla tämän päivän uudeksi kappaleeksi valitsemani Heebie Jeebiesin. Kappaleen teema oli jameista jo senverran tuttu, että saatoin parin kuuntelun jälkeen alkaa soittaa, ensin pohjasäveliä metronomin kanssa. Ja sitten melodian pariin, nuotteja apuna käyttäen. Aloitin melodian soittamisen 70bpm tempolla, siitä sitten nopeuttaen, välillä pelkkiä sointuja ja välillä jammaten, kuitenkin rakenne ja soinnut koko ajan mielessä. Kun olin päässyt jyvälle, vaihdoin kappaletta hetkeksi, ja kertasin edellisen session Giant Stepsiä. Ja pidin tauon.

Kun palasin Heebien pariin huomasin, että jo puolen tunnin tai kolmen vartin tauon aikana aivot olivat järjestelleet soittopalikat kohdalleen, ja biisi alkoi svengata. Myös improvisaatiossa alkoi yhtäkkiä löytyä jotain ihan uutta ulottuvuutta, sointujen hinkkaaminen alkaa selkeästi tuottaa tulosta! Jes!