Kuva: mtv3.fi

Eilisestä jamisessiosta ei sitten puuttunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Juuri, kun olin päässyt pohtimasta ääneen sitä, miten eilen tahdoin väkisinkin mennä ns. turvallisuusalueella, ja miten minun pitäisi yrittää vähän edes potkia itseäni kohti rajojani, niin kohta toisen session loppupuolella jamien vetäjä kysyi minulta, mikä biisi seuraavaksi soitettaisiin. Olen vielä vähän ujo, ja siksi huono heittämään mitään hatusta, joten nappasin nuottikirjan käteeni ja avasin sen satunnaisesta kohdasta: Giant Steps. Joo, soitetaan Giant Steps, lempimelodioitani John Coltranelta!

(Kuten täältäkin voi lukea, olen harjoitellut melodiaa, joka sinänsä ei ole kamalan vaikea, mutta kappaleen sointuprogressio on niin kertakaikkisen vinossa, ja tempo senverran kova, että sooloilussa en ole päässyt sointujen ensimmäisen asteen parissa hinkkaamista pidemmälle vielä kertaakaan)

Jamien vetäjä varmisti pariinkin otteeseen, olenko oikeasti tosissani, ja varmisti että ymmärrän sen tarkoittavan myös sitä, että soitan soolo-osuuden. Lupasin yrittää, mutta että ainakin soittaisin melodiaosuuden, ja kun jamien vetäjän huilistiveli lupasi soittaa ainakin yhden soolon lisäksi niin ei muuta kuin menoksi. Tässä vaiheessa muut puhaltajat feidasivat takavasemmalle, ja aloin tajuta mitä tulin tehneeksi... myöhäistä.

*BÄNG!!!!!!*

Meillä ei ollut rumpalia, mutta se tuskin käy tekosyystä siihen, että sooloni koko tuuman paksuisen kirjan toiseksi vaikeimpaan kappaleeseen haisi. Jestas, miten syvälle suohon ihminen voi julkisesti itsensä soittaa? Vaan enpä ollut ainoa joka biisisssä rämpi, kunnialla selvisivät vain basisti ja huilisti, joka tapahtumasta toivuttuamme halusi ehdottomasti tarjota minulle lasin viiniä siitä hyvästä, että olin saanut hänet soittamaan soolon kyseiseen kappaleeseen. Setti päättyi vatsalihaksia koettelevaan nauruun ja hyväntahtoiseen piruiluun.

Naurua riitti, ja jos eivät muut muusikot ennen tätä pitäneet suomalaisia hulluina, nyt on toinen ääni kellossa. Tulen varmaan kuulemaan tästä vielä jonkin aikaa :)

Tänään on lepopäivä, alan olla kaikesta reissaamisesta aika lopussa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Huomenna tapaan opettajani, ja ehkä pyydän häntä vähän valaisemaan tuon biisin anatomiaa. Palataan!